Pormestariohjelma nuoren näkökulmasta

Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa on myös nuorisovaltuuston ulkopuolella

TET-viikolla yksi työtehtävistäni on ollut pormestarisuunnitelman tutkiminen.

Ohjelmassa useaan otteeseen mainitaan nuorten osallistaminen. Nuorilla on Turussa oma vaikutuselin, Turun nuorisovaltuusto, johon itsekin kuulun. Valtuusto mahdollistaa kosketuksen päätöksentekoon ja politiikkaan jo nuorena, ilman puolueellista sitoumusta. Valtuuston sisällä järjestetään keskustelutilaisuuksia päättäjien kanssa, jotka antavat tilaisuuden nuorille kertoa asioista suoraan päättäjille. Nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa on myös nuorisovaltuuston ulkopuolella. Kouluissa toimivat aktiivisesti oppilaskunnat, joissa oppilaat voivat suoraan vaikuttaa omiin asioihinsa arkisemmissa merkeissä. Lisäksi Turku tekee yleisiä kyselyitä ja äänestyksiä, joihin kuka tahansa voi vastata, vaikkei itse välttämättä haluaisikaan olla esillä ja vaikuttamassa.

Liikuntaan Turku on myös panostanut paljon. Kouluissa tarjotaan esimerkiksi ilmaisia lajikokeilu- ja harrastustunteja, jotka mahdollistavat nuorille liikunnanilon, vaikkei vakituista harrastusta olisikaan. Jokaisessa koulussa on myös tarjolla monipuolisia välituntivälineitä, eli voit välitunnilla esimerkiksi pelata jalkapalloa tai heittää frisbeetä ystäviesi kanssa oman makusi mukaan. Turku on investoinut paljon myös ulkoliikuntapaikkoihin, ja näitä kehitetään parhaillaan myös esimerkiksi Asukasbudjetin kautta.

Pandemia on jättänyt jälkensä nuorten hyvinvointiin, ja tätä Turku yrittää entisöidä.

Pandemia on jättänyt jälkensä nuorten hyvinvointiin, ja tätä Turku yrittää entisöidä. Nuoria ja nuorten perheitä on yritetty tukea erilaisilla tukipalveluilla. Esimerkiksi muutamassa koulussa toimii pilottina kouluvalmentaja, jonka tarkoituksena on toimia keskusteluapuna nuorille niin koulupäivän aikana, kuin sen ulkopuolellakin. Valitettavasti myös koulukiusaaminen ja somekiusaaminen ovat nuorten arkipäivää. Kiusaamisen kitkemiseksi Turussa on tehty toimia, mutta ongelma on niin syvällä, että tavoitteeseen ei olla päästy. Nuorten hyvinvointiin on siis vielä matkaa.

Yksi tavoite, jonka haluan vielä nostaa esiin, on lähiöiden edistäminen. Lähiöissä on paljon eroja, ja monille on selvää, mitkä ovat niin sanottuja ”huonoja” ja ”hyviä” lähiöitä. Tämäkin vaikuttaa nuoriin paljon. Ihmisillä on tuloeroja, ja silloin myös asutaankin eritavoin. On väärin, että moni nuori joutuu häpeämään asuinpaikkaansa yhteiskunnassa syntyneiden oletuksien vuoksi. Siksi on tärkeää, että lähiöiden eroja saadaan tasoitettua, jotta me kaikki voisimme elää turvallisesti alueillamme toisia tuomitsematta.

Henkilökuva nuoresta naisesta.

Tietoa kirjoittajasta

Silva
Laine
Kirjoittaja on ollut TET-harjoittelussa Turun pormestaristossa ja on myös Nuorisovaltuuston jäsen.