Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa

Anna palautetta!

Onko listauksessa asia, joka ei olekaan tapahtunut ensimmäisenä täällä Turussa? Kerro siitä palautepalvelussamme. Pyydämme kaupunkilaisia lähettämään myös lisää tiedossa olevia vuosilukuja asioista, joissa Turku on ollut ensimmäinen.

Osallistu opastetulle kierrokselle

Haluatko vierailla listalla mainituissa historiallisissa paikoissa ja kuulla niistä lisää? Visit Turku järjestää opastettuja kävelykierroksia ryhmille. Reitti kulkee Turun turuilla ja toreilla päättyen Åbo Svenska Teaterin esittelyyn Kauppatorin laidalle.

Lue lisää

Turku tunnetaan Suomen vanhimpana kaupunkina, mutta usein unohtuu, että olemme olleet myös edelläkävijä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksessä. Suomen historiallinen aika alkoi Turun seudulta. Keskiajalla olimme Suomen merkittävin kaupunkikeskus.

Etenkin Ruotsin suurvallan aikana sivistys ja uudet keksinnöt kulkivat Turun kautta muualle Suomeen. Turun Akatemian välityksellä 1700-luvulla monet aatteelliset virtaukset levisivät suomalaisten keskuuteen. Myös teollisuushistorian kannalta olemme olleet monessa suhteessa uranuurtajia.

Tiesitkö, että Turkuun perustettiin esimerkiksi Suomen ensimmäinen lukio, yliopisto ja sairaala? Mikael Agricola kirjoitti Turussa ensimmäiset suomenkieliset kirjansa ja kirjapaino- ja kustannustoiminta alkoi täältä.

Autonomian aikana kehitystoimet kohdistettiin uudelle pääkaupunkiseudulle, Helsinkiin, mutta Turku on pitänyt sinnikkäästi asemansa kulttuurin, teollisuuden, urheilun ja sivistyksen kehtona 1800-luvulta eteenpäin. Täällä on ollut 1900-luvulla muun muassa Suomen ensimmäinen levy-yhtiö, rockkonsertti, rockfestivaali ja kaupunkifestivaali.

Lähde kanssamme historialliselle matkalle 1100-luvulta nykypäivään – ja hieman tästä eteenpäinkin!

1100-luku: Turku pääsee maailmankartalle

1154 Turku mainitaan maantieteilijä Al-Idrisin laatimalla maailmankartalla ensimmäisenä suomalaisena paikkana.

Turun linnan rakentaminen alkoi 1280-luvulla. Kuva: Turun museokeskus, Tommi Vihko.

1200-luku: Kaupunkikulttuurin rakentaminen alkaa

1229 Turun perustamisvuotena pidetään yleensä vuotta 1229, jolloin Suomen piispanistuin siirretään paavin luvalla Nousiaisista Turun Koroisiin, muutaman kilometrin päähän Turun nykyisestä keskustasta. ’Turku’ tarkoittaa markkinapaikkaa tai toria.  

1200-luvun mittaan kaupankäynti keskittyi Aurajoen alajuoksulle, nykyisen Turun vanhan keskustan alueelle, jonne myös piispanistuin siirrettiin 1290. Alueelle kehittyi kaupunkiasutusta, ja Turusta tuli virallisestikin Suomen ensimmäinen kaupunki arkeologi Markus Hiekkasen mukaan todennäköisesti 1280- tai 1290-luvulla – joidenkin tutkijoiden mukaan vasta aivan 1300-luvun alussa. Perustamisen sijaan puhutaankin usein mieluummin Turun syntymisestä kuin perustamisesta.

n. 1230 Suomen ensimmäisen piispankirkon rakennustyöt alkavat Koroistenniemelle. Muistona piispanistuimesta niitylle on pystytetty iso valkoinen risti.

1232 Maamme ensimmäinen virasto, Turun tuomiokapituli, mainitaan ensimmäisen kerran.

1249 Dominikaanimunkit tulevat Turkuun ja perustavat paitsi Suomen ensimmäisen luostarin myös luostarikoulun (Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin koulu).

1280 Suomen ensimmäisen Ruotsin kruunun rakennuttaman hallintolinnan eli Turun linnan rakentaminen alkaa.

1300-luku: Kirkollisen tiedon aika

n. 1300 Perinteisen käsityksen mukaan Suomen kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko vihitään käyttöön vuonna 1300.

1309 Julkaistaan sinettitodistus, johon Turun kaupungin vaakuna pohjautuu. Se on ensimmäinen suomalainen kaupunkisinetti. Myös Suomen vanhin asiakirjakulttuuri syntyi Turun piispanistuimen piirissä.

1313 Ensimmäiset tunnetut suomalaiset opiskelijat Pariisin yliopistossa ovat turkulaiset kaniikit, maisteri Henrik ja dominus Oliver, ”Raision Elaus”, joka valittiin 1340 Turun hiippakunnan ensimmäiseksi tuomiorovastiksi. 

1320 Joulurauhan julistus luetaan tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa Turun nykyisellä Vanhalla Suurtorilla.

1326 Maamme ensimmäinen pappeja valmistava oppilaitos, Turun katedraalikoulu mainitaan asiakirjoissa. Koulun perustivat dominikaanimunkit 1200-luvulla, mahdollisesti vuonna 1276. Sitä pidetään yleisesti myös Suomen ensimmäisenä kouluna, joskin Turun dominikaaniluostarin yhteydessä toiminut Pyhän Olavin luostarikoulu aloitti toimintansa ilmeisesti jo aikaisemmin ja olisi siis Suomen ensimmäinen koulu.

1352 Ensimmäinen maininta suomalaisesta vesimyllystä liittyy Halistenkosken käyttökiistaan.

n. 1355 Suomen ensimmäinen sairaala Turun hospitaali, toiselta nimeltään Pyhän Yrjänän hospitaali, perustetaan. Se oli tarkoitettu spitaalia ja muita tartuntatauteja sairastaville ja sijaitsi alun perin Puolalanmäellä. Joidenkin lähteiden mukaan hospitaali olisi perustettu jo ennen vuotta 1355, toisten mukaan vasta hieman myöhemmin.

1366 Turun tuomiokapitulin jäsen, piispa Johannes II Pietari, valitaan ensimmäisenä suomalaisena Pariisin yliopiston rehtoriksi.

Turun hiippakunnan messukirjan Missale Aboensen aukeama; painettu Lyypekissä vuonna 1488. Kuva: Turun museokeskus.

1400-luku: Rahaa, oikeutta ja messukirja 

n. 1407 Maamme ensimmäinen rahapaja rakennetaan Turkuun. Turussa ryhdytään lyömään omaa, aboa-nimistä rahaa. Rahapajan toiminta jatkui satunnaisesti 1500-luvun puoliväliin saakka. 

1407 Turkuun perustetaan Turun maaoikeus, Suomen ensimmäinen pysyvä valitustuomioistuin ja korkeinta tuomiovaltaa tuolloin edustanut oikeuslaitos. Asiakirjoissa se mainitaan ensimmäisen kerran 1411. 

1414 Kuningas Eerik valtuuttaa ”maaoikeuden Itämaassa Turussa” ratkaisemaan oikeus- ja valitusasiat, jotka kuuluivat kuninkaalle. 

1457 Turussa järjestetään suomalaisittain ainutlaatuinen kuninkaanvaali, jossa seudun asukkaat hyväksyivät hallitsijakseen tanskalaisen unionikuninkaan Kristianin

1488 Ensimmäinen Suomea varten painettu kirja Missale Aboense, Turun Hiippakunnan messukirja, julkaistaan Turussa. 

1491 Ensimmäisen lakon aloittivat Turun sataman vetäjät ja kantajat, jotka kieltäytyivät puolittamasta palkkojaan. 

1500-luku: Suomenkielistä kirjallisuutta ja haarukka 

n. 1540 Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos Turun linnan verkakutomo aloittaa toimintansa. 

1543 Ensimmäinen suomen kielellä painettu kirja, Mikael Agricolan ABC-kirja (”Abckiria”) eli aapinen julkaistaan Turussa.” Tulkittu Somen Turus / Mutta paynettu Stocholmisa”.

1548 Suomenkielinen uusi testamentti ilmestyy Agricolan käännöksenä Turussa. ”Tulkittu Somen Turws/ waan Prentattu Stocholmis Amundi Lauritzan Poialta. CHRIStusen Syndyme Wodhesta. 1548.”

1562 Suomen ensimmäinen haarukka otetaan käyttöön Turun linnan hovissa. Sen esitteli Suomen herttua Juhana III:n puoliso Katariina Jagellonica.

1600-luku: Sivistystoiminta laajenee

1608-23 Sigfrid Aronus Forsius laatii ensimmäiset almanakat. Osa niistä on tehty Turun horisontin mukaan. 

1623 Suomen ensimmäinen hovioikeus perustetaan Turkuun. 

1624 Suomen ensimmäinen käsityöläisten ammattikunta, Turun suutarien ammattikunta, perustetaan.

1630 Suomen ensimmäinen lukio, Turun kymnaasi, perustetaan Katedraalikoulun tiloihin. Koulu sijaitsi tuomiokirkkoa ympäröineessä muurissa kirkon pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella. 

1634 Maanmittari Olof Ganglus laatii ensimmäisen tunnetun Suomen kaupunkeja koskevan kaupunkimittauksen eli kaupunkikartan Turusta. Kaupungissa oli tuolloin noin 6 000 asukasta. 

1637 Erlcus Schroderus laatii Turussa Suomen ensimmäisen sanakirjan ”Lexicon Latino-Scondicum” (latina-ruotsi-suomi-saksa).

1640 Suomen ensimmäinen yliopisto, Kuninkaallinen Turun Akatemia, perustetaan. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe odotti, että yliopiston avulla ”istutettaisiin kansaan oikea jumalanpelko, kunniallisuus, kunto, hyveet, luvalliset elinkeinot ja kaikenlainen hyvä elämä” myös täällä. 

1640 Turun Akatemian vihkiäisissä teinit eli opiskelijat esittivät Studentes-nimisen opiskelijakomedian, joka on tiettävästi ensimmäinen teatteriesitys Suomessa. Esitys oli joko latinan- tai ruotsinkielinen, ja se pohjautui puolalaisen Christophorus Stymeliuksen näytelmään.

1642 Akatemian yhteyteen perustetaan Suomen ensimmäinen kirjapaino. Siellä painetaan muun muassa Daniel Jusleniuksen väitöskirja ”Aboa Vetus et Nova”.

1642 Turun Akatemian professori Mikael Wexoniuksen väitöskirja ”Discursus politicus de prudentia” on ensimmäinen Suomessa painettu kirja ja samalla ensimmäinen Suomessa puolustettu väitöskirja. Teos tutki sitä viisautta, jota lainsäätäjien ja valtiomiesten tulee osoittaa.

1642 Ensimmäinen suomenkielinen raamattu ”Coco Pyhä Raamattu” valmistuu. Kirja käännettiin Turussa neljän kirkonmiehen voimin.

1643 Turun Akatemian filosofisessa tiedekunnassa järjestetään Suomen ensimmäinen maisteripromootio. Promootio on yliopistollinen juhlatilaisuus, jossa tutkinnon suorittaneita henkilöitä vihitään juhlallisesti.

1648 Pietari Brahe järjesti Turussa maan ensimmäisen ilotulituksen. 

1663 Suomen ensimmäinen pankki oli Turussa vuosina 1663–1667 toiminut ruotsalaisen Palmstruchin pankin sivukonttori. Myös Suomen Pankki sai alkunsa Turusta. Porvoon valtiopäivillä päätettiin, että Turkuun perustetaan "Waihetus-, Laina- ja Depositioni Konttori". Tämä Suomen Pankiksi myöhemmin muuttunut keskuspankki toimi Turussa vuodet 1811-1819.

1668 Turun piispa Johan Gezelius vanhempi perustaa maamme ensimmäisen kustantamon.

1678 Professori Elias Tillandz perustaa Turkuun Suomen ensimmäisen kasvitieteellisen puutarhan.

1686 Professori Elias Tillandz järjestää Turun Akatemiassa maamme ensimmäisen julkisen ”ihmisruumiin leikkelyn” eli ruumiinavauksen. Se oli oman aikansa tieteellinen merkkitapahtuma Suomessa.

1689 Suomen ensimmäiset apteekit saavat oikeutensa Turussa ja Viipurissa.

1700-luku: Tehdastoiminnan ja musiikkitarjonnan kasvu

1705 Turkulainen Lars Tammelin julkaisee ensimmäisen suomenkielisen almanakan.

1720 Maamme ensimmäinen kahvilasti tullataan Turussa.

1747 Suomen ensimmäinen vakituinen orkesteri, Turun Akatemian soittokunta, perustetaan.

1754 Suomen ja Ruotsin ensimmäisen rokonistutuksen, rokotusten esimuodon, suoritti Suomen lääketieteen isäksi sanottu Johan Haartman Turussa isorokolta suojaamiseksi. Suomen ensimmäisen varsinaisen rokotuksen antoi piirilääkärin sijaisena toiminut Anders Boxström niin ikään Turussa vuonna 1802.

1756 Suomen ensimmäinen sokeritehdas aloittaa toimintansa C. F. Schröderin suunnittelemassa tehdasrakennuksessa Läntisellä Rantakadulla. Rakennus on säilynyt nykypäivään.

1756 Suomen ensimmäinen hienompiin kangaslaatuihin erikoistunut tehdas perustetaan Turkuun.

1757 Suomen ensimmäinen lääninsairaala Turun lääninsairaala perustetaan.

1760 Turussa aloittaa toimintansa Suomen ensimmäinen silkkikutomo, jonka toiminnan rahoitti turkulainen suurkauppias Jacob Bremer.

1763 Suomen ensimmäisen vuorineuvoksen arvonimen saa turkulainen kauppias Johan Jacob Kijk.

1771 Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar utgifne Af et Sällskap i Åbo, alkaa ilmestyä.

1773 Kansalaiset nauttivat maamme ensimmäisestä julkisesta konsertista Turun Akatemian juhlasalissa.

1775 Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomalaiset Tieto-Sanomat, julkaistaan Turussa.

1778 Suomen ensimmäinen kahvila, Kaffehus, perustetaan Turkuun. Ensimmäisiä kahviloita kutsuttiin sveitserioiksi, koska niiden pitäjät olivat Sveitsistä.

1790 Suomen ensimmäinen yhdistys, Turun Soitannollinen Seura, perustetaan.

1791 Suomen ensimmäinen ukkosenjohdatin asennetaan Turun tuomiokirkkoon.

1797 Eurooppalaisen mallin mukainen taloudenedistämisseura Suomen Talousseura perustetaan Turkuun.

Henrik Cajanderin kuvaama, ensimmäinen Suomessa otettu dagerrotypia. Kuvassa näkyy Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, jonka takaa pilkistää Turun tuomiokirkon torni. Kuva: Turun museokeskus. 

1800-luku: Kolme vuotta pääkaupunkina

1806 Suomen opettajainkoulutus aloitetaan ensimmäisenä Turussa.

1809 Suomen Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen keskushallinto aloittaa toimintansa Turussa eli Turusta tulee autonomisen Suomen ensimmäinen pääkaupunki, kunnes Helsinki saa pääkaupungin aseman Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä 1812. Jo Ruotsin vallan aikana Turku oli kuitenkin mm. professori Timo Soikkasen mukaan Ruotsin itäisen osan ”epävirallinen” pääkaupunki.

1809 Turkulainen Matthias Calonius nimitetään Suomen ensimmäiseksi prokuraattoriksi, oikeuslaitoksen ylimmäksi valvojaksi.

1812 Suomen ensimmäinen Seurahuone avataan Turussa. Se on paitsi Suomen ensimmäinen, muualla Euroopassa suosittu assemblé-tyyppinen tanssisali ja –ravintola myös Suomen ensimmäinen varsinainen hotelli.

1812 Ensimmäiset suomalaiset setelit painetaan Akatemian kirjapainossa.

1813 Maamme ensimmäinen merenkulkualan oppilaitos, Turun merenkulkukoulu, perustetaan Isolle Hämeenkadulle. Koulu toimii tänä päivänä Aboa Mare -nimellä Auriga Business Centerissä.

1816 Suomen ensimmäinen synnytyslaitos, jossa annetaan myös kätilökoulutusta, aloittaa toimintansa Turussa.

1816 Maamme ensimmäinen poliisikamari perustetaan Turkuun. Poliisikamari toimi poliisituomioistuimena, jonka viskaalit ja virkailijat valvoivat yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja raportoivat rikoksista ylöspäin.

1817 Ensimmäinen suomalainen teatterirakennus, Bonuvier’n teatteri, valmistuu. Rakennus tuhoutui Turun Palossa 1827. Samassa sijainnissa on nykyisin vuonna 1839 valmistunut Åbo Svenska Teater, vanhin suomalainen edelleen toiminnassa oleva teatterirakennus. Teatterin toiminta on ollut katkeamatonta myös sota-aikana.

1817 Suomen ensimmäiset ravikilpailut pidetään Aurajoen jäällä Turussa 20.2.

1819 Suomen ensimmäinen tieteellinen observatorio aloittaa toimintansa Turussa.

1819 Maamme ensimmäinen huvipuisto Surutoin avataan Turun Luostarinmäelle.

1820 Suomen ensimmäinen puutarhaseura Trädplanteringssällskapet i och omkring Åbo perustetaan.

1822 Suomen ensimmäinen säästöpankki Sparbanken i Åbo aloittaa toimintansa.

1824 Åbo Underrättelser alkaa ilmestyä, ja se on edelleen maamme vanhin ilmestyvä sanomalehti.

1830 Suomen ensimmäinen varsinainen taidekoulu, Turun piirustuskoulu, perustetaan. Koulu on nykyisin osa Turun Ammattikorkeakouluun kuuluvaa Taideakatemiaa.

1838 Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta, Turun VPK (Turun Vapaaehtoinen Palokunta), aloittaa toimintansa.

1839 Turkuun perustetaan maamme ensimmäinen kauppakoulu (Handelsskolan i Åbo).

1841 Suomen puutarhaviljelysseura perustaa Suomen ensimmäisen puutarhakoulun Kupittaalle nykyisen Seikkailupuiston alueelle. Osa koulun rakennuksista on yhä jäljellä. 

1842 Henrik Cajander ottaa Suomen ensimmäinen valokuvan (dagerrotyypin) Turun Uudenmaankadulla. 

1847 Turkulainen Axel Gabriel Ingelius on ensimmäinen suomalainen sinfonian säveltäjä. 

1848 Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella avaa ovensa.

1853 Suomen ensimmäinen keskusvankila, Turun Kakola, valmistuu.

1860 Suomen ensimmäinen keilarata avataan Turussa.

1864 Suomen ensimmäinen julkinen muistopatsas, Porthanin patsas, paljastetaan.

1876 Suomen ensimmäinen kirkolliskokous pidetään Turussa.

1878 Suomen ensimmäinen musiikkioppilaitos Turun lukkari- ja urkurikoulu aloittaa toimintansa.

1880 Turkuun perustetaan John Hofmanin aloitteesta Suomen ensimmäinen uimaseura ”Aura Simsällskap”.

1882 Suomen ensimmäinen puhelinkeskus aloittaa toimintansa Turussa. 

1882 Suomen ensimmäinen puhelinlaitos aloittaa toimintansa Turussa. Ensimmäinen puhelinluettelo julkaistaan Åbo Underrättelserissä 15.3.1882.

1886 Suomen nykyinen joulurauhanjulistusperinne alkaa Turussa. Brinkkalan talon parvekkeelta julistetaan joulurauha jokaisena jouluaattona klo 12.

1890 Suomen ensimmäinen hevosvetoinen raitiotie aloittaa toimintansa Turussa.

1890 Suomen ensimmäinen jalkapallo-ottelu pelataan Turussa. Pelipaikkana toimii tasainen niitty Kupittaan rautatieaseman tuntumassa.

1898 Suomen ensimmäinen polkupyörätehdas aloittaa toimintansa Turussa.

1899 Suomen ensimmäinen naisten järjestämä lakko pidetään Turun Juseliuksen paitatehtaalla.

Vuonna 1839 valmistunut Åbo Svenska Teater korvasi ensimmäisen suomalaisen teatterirakennuksen, Bonuvier’n teatterin, joka tuhoutui Turun palossa 1827. Kuva: Åbo Svenska Teater.

1900-luku: Liikenteen ja teknologian vuosisata

1900 turkulainen kauppias Viktor Forselius tuo Suomeen tiettävästi ensimmäisen henkilöauton. Auto oli merkiltään Benz Velo Comfortable, ja se saapui maahan Lyypekistä Per Brahe -höyrylaivalla.

1904 Jokilautta Föri aloittaa liikennöinnin Aurajoen poikki. Se on Suomen vanhin jokapäiväisessä ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo.

1905 Suomen ensimmäinen linja-auto rahdataan Turkuun. Auto oli Scheibler-merkkinen.

1905 Suomen ensimmäinen linja-autoreitti avataan välillä Turku–Uusikaupunki.

1912 Suomen ensimmäinen autokoulu perustetaan Turkuun 11 vuotta aiemmin kuin asetus ajokortin pakollisuudesta astuu voimaan Suomessa.

1918 Turun rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy aloittavat ensimmäisen kotimaisen traktorin valmistuksen (Kullervo-traktori).

1918 Suomen ensimmäinen vesilentosatama aloittaa toimintansa Turun Pihlajaniemellä. 

1918 Suomen itsenäisyydenajan ensimmäinen ruotsinkielinen yliopisto Åbo Akademi perustetaan.

1920 Turun yliopisto perustetaan lahjoitusvaroin. Se on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto. 

1922 Turkulaisen Leo Lindellin ääni kulkee ensimmäisenä suomalaisena langatonta yhteyttä pitkin Turusta Hankoon.

1922 Leo Lindell järjestää Turussa Suomen ensimmäisen radionäyttelyn.

1927 Alma Söderhjelmille perustetaan henkilökohtainen professuuri Åbo Akademiin ja hänestä tulee Suomen ensimmäinen naisprofessori.

1927 Arvo Sakrelius, "suomalaisen radioteollisuuden isä", perustaa Turkuun Radioliike Arvo Sakrelius -yrityksen, joka sittemmin Asa Radio Oy -nimisenä kasvoi 1930-luvun loppuun mennessä Suomen suurimmaksi radiotehtaaksi.

1930 Suomen ensimmäisen sukellusveneen ”Vetehisen” vesillelasku Turussa (Ab Crichton-Vulcan Oy:n telakka).

1930 Panssarilaiva Väinämöinen on ensimmäinen Suomessa ja Turussa rakennettu panssarilaiva. 

Ensimmäinen suomalainen täysin synkronoituun ääneen perustuva elokuva kuvattiin Turussa. Sen ensi-ilta oli 30.3.1931. Kuva: KAVI

1931 Turkulaisen Yrjö Nybergin (sittemmin Norta) Turussa kuvattu elokuva Sano se suomeksi saa ensi-iltansa 30.3. yhtäaikaa Turussa ja Helsingissä. Kyseessä oli ensimmäinen suomalainen täysin synkronoituun ääneen perustuva ns. pitkä elokuva (n. 90 min.), "äänielokuvarevyy", joka koostui erillisistä ohjelmanumeroista kuten laulusta, tanssista, musiikkiesityksistä ja näytelmäkohtauksista. Mukana oli myös Paavo Nurmen haastattelu.

1935 Suomen ensimmäinen siviililentokenttä avataan Turun Artukaisissa.

1935 Joulurauhan julistuksen radiointi Suomen Turusta aloitetaan.

1938 Ensimmäinen suomalainen äänilevymerkki Sointu aloittaa valmistustoimintansa. 

1939 Ensimmäinen kotimainen matkaradio, Turussa valmistettu ASA tulee markkinoille. 

1946 Suomen (ja todennäköisesti maailman) ensimmäinen täysin kunnallinen teatteri Turun kaupunginteatteri perustetaan.

1950 Turkulainen ASA Oy valmistaa ensimmäiset kokonaan kotimaiset levysoittimet.

1952 Turun konserttitalo valmistuu. Se on Suomen ensimmäinen puhtaasti konserttitarkoitukseen suunniteltu sali. 

1952 Jalostajan Turun tehdas aloittaa ensimmäisenä Suomessa hernekeittosäilykkeiden valmistuksen.

1956 Turkulainen ASA Oy valmistaa ensimmäiset koneistoltaan suomalaiset televisiot.

1956 Suomen ensimmäinen rock-konsertti järjestetään Turussa. 

1960 Ensimmäinen onnistunut avosydänkirurginen leikkaus Suomessa tehtiin TYKS:ssä. Leikkaus tehtiin sydän-keuhkokoneen avulla ja se kesti kolme tuntia.

1960 Maatalousnäyttelyssä Turussa maatalousnaiset grillaavat Suomen ensimmäiset broilerit myytäväksi.

1960 Suomen vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty musiikkifestivaali Turun musiikkijuhlat aloittaa.

1961 Turku hankkii maamme ensimmäisen kirjastoauton.

1963 Suomen ensimmäinen lenkkimakkara valmistuu Turussa. Kupittaan lenkki oli ensimmäinen laatuaan.

1965 Turkulainen ASA Oy aloittaa ensimmäisenä Suomessa stereo- ja autostereoradioiden valmistuksen.

1965 Suomen ensimmäinen kiinteä mikroautorata eli karting-rata valmistuu Artukaisten vanhalle lentokenttäalueelle. Radan pituus oli 346 metriä ja leveys 7 metriä.

1968 Suomen ensimmäinen planetaario aloittaa toimintansa Turun merenkulkuopistolla.

1968 Sibelius-museo valmistuu Turkuun. Se on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo.

1970 Ksylitolin eli koivusokerin merkitys hammasterveydelle havaitaan ensimmäisenä Suomessa ja maailmassa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja sen tutkimus aloitetaan siellä.

1970 Turkulainen ASA Oy valmistaa ensimmäiset suomalaiset matkatelevisiot.

1970 Suomen tunnetuin ja samalla pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali Ruisrock järjestetään ensimmäisen kerran.

1972 Suomen ensimmäinen naismaaherra oli Turun ja Porin läänin maaherra Sylvi Siltanen.

1974 Suomen ensimmäinen tietokoneohjattu puhelinkeskus otetaan käyttöön Turussa.

1975 Turkulainen makeistehdas Hellas tuo markkinoille Suomen ensimmäisen ksylitolipurukumin, Xylitol-Jenkin.

1979 Turkulainen jääkiekkovalmentaja Juhani "Juuso" Wahlsten tuo nopean jääjoukkuepeli ringeten Suomeen ja sitä pelataan ensimmäisenä Suomessa ja Euroopassa Turun Kupittaalla.

1980 TS-yhtymän pääjohtaja Irja Ketonen saa ensimmäisenä naisena Suomessa vuorineuvoksen arvonimen.

1984 Ensimmäisenä Pohjoismaissa Turun käsityöläismuseolle myönnetään matkailualan kirjailijoiden ja toimittajien kansainvälisen liiton (FIJET) Kultainen Omena –palkinto. Se on tunnustuspalkinto vuoden parhaalle matkailukohteelle.

1988 Suomen ensimmäinen kaupunkifestivaali Down by the Laituri järjestetään Turussa.

1988 Ensimmäisenä Suomessa siirrytään laivanrakennuksen liukuhihnamenetelmään Turun Pernon telakalla.

1989 Suomen ensimmäiset reivit järjestetään Turussa.

1991 Suomen ensimmäinen teknolevy julkaistaan Turussa.

1995 Maan ensimmäinen sirkuskoulutus aloitetaan Turun taideakatemiassa.

Funikulaarin avajaisia vietettiin 24.5.2019 Kakolanmäellä. Kuva: Esko Pettay.

2000-luku: Ensimmäinen kaupunki jo 800 vuoden ajan

2000 Suomen ensimmäinen elektronisen musiikin festivaali Koneisto järjestetään Turun Kupittaalla.

2004 Turussa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön kaikkia kaupungin peruskouluja koskeva Kulttuuripolku-kulttuurikasvatussuunnitelma. Kulttuuripolku on opetussuunnitelmauudistuksen myötä Turussa liitetty osaksi Elämyspolkua.

2010 eReseptien käyttö aloitetaan Suomessa ensimmäisenä Turussa. 

2017 Föristä tulee Suomen ensimmäinen sähköllä kulkeva lautta, kun sen kaksi dieselmoottoria poistetaan ja korvataan sähkömoottoreilla.

2017 Turku sähköistää ensimmäisenä Suomessa kokonaisen paikallisbussilinjan liikennöinnin. Linjan 1 sähköbussit kulkevat satamasta kauppatorin kautta lentoasemalle.

2018 Turun seudun joukkoliikenteen Föli-sovellus tarjoaa ensimmäisenä maailmassa matkakortin lataamista mobiilisti.

2019 Suomen ensimmäinen kaupunkifunikulaari aloittaa liikennöinnin Turussa.

2019 Turun osuuskaupan Wiklundin kahvilasta tulee tiettävästi maailman ensimmäinen 5G-kahvila.

2019 Suomen, ja mahdollisesti myös maailman, ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö, Turku City Data, aloittaa toimintansa. Sen tavoitteena on parantaa kuntien palveluja, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tuoda älyä infraan.

2019 Turun seudun joukkoliikenteessä otetaan koekäyttöön kaksikerroksinen bussi. Kaksikerrosbusseja ei ole käytetty aiemmin Suomessa paikallisliikenteessä.

2019 Föli tarjoaa ensimmäisenä Suomessa 5G-mobiiliverkkoyhteyden julkisen liikenteen busseissa. Kokeilussa mukana olevat bussit liikennöivät pääasiassa Turun kaupungin alueilla, jossa on 5G-peittoa.

2019 Turun filharmoninen orkesteri järjestää ensimmäisen suomalaisen Open Orchestra -konsertin, jossa yleisö voi liikkua vapaasti soittajien keskellä esityksen aikana.

2029 Turku täyttää ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina 800 vuotta.

 

*Turun kaupunki pidättää oikeuden mahdollisiin asiavirheisiin.

Käytetyt lähteet:

Hiekkanen, Markus: "Turun kaupungin perustaminen. Tulkintayrityksiä uusien arkeologisten tutkimusten perusteella. (Archaeologiga Medii Aevi Finlandiae IX) Kaupunkia pintaa syvemmältä." Teoksessa Arkeologisia näkökulmia Turun historiaan, s. 42–52. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura 2003.

Jonsson Eeva: "Kun Turusta tuli valtakunnan suurin rahapaja. Uusia tutkimustuloksia Turun keskiaikaisesta rahanlyönnistä". Teoksessa Talvio, Tuukka (toim.): Tutkimusta ja keräilyä, s. 46-59. Suomen Numismaattinen Yhdistys 1914−2014. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaisuja n:o 7.

Kuparinen, Eero (toim.): Turun seitsemän vuosisataa. Turun historiallinen yhdistys 1984.

Lahtinen, Anu et al: Maakuntien ykkönen: Varsinais-Suomi. Varsinais-Suomen liitto 2013.

Lahtinen, Rauno: Turun historia.Turkuseura-Åbosamfundet ry 2014.

Pihlman, Aki: "Turun kaupungin muodostuminen ja kaupunkiasutuksen laajeneminen 1300-luvulla." Teoksessa Varhainen Turku. Raportteja 22, s. 9–29. Turun museokeskus 2010.

Mustonen Riikka & Ratilainen Tanja (toim.): Pitkin poikin Aurajokea.Turun museokeskus 2019.

Viitanen, Kauko: "Turun ensimmäisen yleisradioaseman taustoja ja vaikutuksia". RADIOT 2/2017.

aboamare.fi/historia

elokuvauutiset.fi/5449-kun-aani-tuli-suomalaiseen-elokuvaan

elonet.fi/fi/elokuva/117477

evl.fi/kansallispyhäkkö

kansallisbiografia.fi/agricola

kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/

kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/

laakarilehti.fi/suomen-ensimmaisesta-avosydanleikkauksesta-40-vuotta/

martinkirja.fi/l/agricolan-abckirja-mita-varten/

ringette.skrl.fi/historia

saunalahti.fi/arnoldus/rokotus.html

teak.fi/teatteri/bonuvier-ja-teatteritalo-ennen-turun-paloa-1827/

teatterimuseo.fi/

wienerberger.fi/Tiilenvalmistus-historia.html

Asiasanat: