Turun kaupungin toisessa talousennusteessa tilikauden 2021 ennustettu alijäämä on nousemassa 47 miljoonaan euroon, mikä on 21,3 miljoonaa euroa enemmän kuin voimassa oleva talousarvio. Kaupunginhallitus käsittelee 2. osavuosikatsausta kokouksessaan 13.9.2021.

Heikkoon tilanteeseen vaikuttaa osaltaan edelleen jatkuva koronapandemia ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset. Kuntien koronasta aiheutuviin kustannuksiin tänä vuonna haettavissa olevat valtion korona-avustukset ovat haussa syksyn kuluessa ja niitä ei ole vielä pystytty huomioimaan palvelualueiden ennusteissa.

- Valtio on luvannut korvata kunnille aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti, mutta korvausten kohdistumisesta ja lopullisesta kattavuudesta ei ole vielä päätöksiä. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää tunnistaa, että täysimääräinenkään koronakustannusten korvaus ei kata toisen talousennusteen ja muutetun talousarvion välistä eroa, Turun pormestari Minna Arve painottaa.

- Samalla, kun Turun kaupunki käyttää kaikki keinot menokasvun hillitsemiseksi ja talouden kestävän kasvun tukemiseksi, ovat valtion ratkaisut kuntatalouden rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi entistä kiireellisempiä ja ratkaisevampia. Samoin tarvitaan nopeasti ratkaisuja valtion rahoituksesta ensi vuoden koronakustannusten kattamiseksi ja koronan aiheuttaman hoitovelan korjaamiseksi, Arve toteaa.

Turun kaupungin vuosikate 4,6 miljoonaa euroa yltää ennusteen mukaan niukasti positiiviseksi. Vuosikate kertoo, miten paljon kaupungin toimintatuotoista ja verorahoituksesta jää toimintamenojen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin.

Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta - 25,7 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi toimintakulujen jälkeen kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja.

Nettokäyttömenojen kasvu olisi lähes 90 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia.

Sote-uudistus kaventaa kaupungin talouden liikkumatilaa

Julkisen sektorin rakenne muuttuu rajusti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-uudistus poistaa kunnilta voimakkaasti kasvaneen kustannuserän, mutta se ei korjaa rakenteellista tulojen ja menojen epätasapainoa. Uudistuksen myötä liikkumatila kaupungin taloudessa pienenee ja sopeuttamisen vaihtoehdot vähenevät.

Turun kaupunki aloittaa uudistuksen vaikutuksiin valmistautumisen välittömästi. Ratkaisut, joita kaupunki tekee vuosien 2021 ja 2022 aikana hyvinvoinnin palvelualueelle, vaikuttavat hyvinvointialueen toimintaan. On turkulaisten etu, että Turku toteuttaa jo aiemmin päätettyjä sekä uusia, vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Koronaepidemia nostanut rajusti sosiaali- ja terveysmenoja

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteessa nettomenojen ylitys on 72 miljoonaa euroa. Koronapandemian nettovaikutus ylitysennusteeseen olisi arvion mukaan noin 32 miljoonaa euroa.

Pandemian myötä Turun kaupungille on syntynyt huomattava määrä uusia tehtäviä kuten tartuntojen jäljittäminen, rajavalvonta ja väestön rokottaminen. Tähän liittyen on tarvittu henkilöstöä, toimitiloja ja työvälineitä. Koronapandemian kustannukset eivät sisältyneet alkuperäiseen talousarvioon.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 5,9 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Toimintamenojen puolella suurimpana yksittäisenä poikkeamana on henkilöstökulujen ylitys 5,2 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu talousarvioon sisältymättömät palkankorotukset noin 3,8 miljoonaa euroa. Palkankorotukset on talousarviossa osoitettu kaupungin yhteisiin varauksiin, ja kaupunginhallitukselle esitetään, että palkkavarausmäärärahat siirretään toimielimille.

Työvoiman käytön ennustetaan koko kaupungissa ylittävän työvoimatavoitteen yhteensä 39,5 henkilötyövuodella. Merkittävimpiä poikkeamia ennus­­­teeseen liittyen ovat kasvatuksen ja opetuksen ­korona -erillisrahoituksella palkatun henkilöstön määrä sekä pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä henkilöstön rakenteeseen ja sijoittumiseen vaikuttavat seikat.

Verotuloja kertyi odotettua enemmän

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymäksi on arvioitu 1 186,1 miljoonaa euroa, mikä on 42 miljoonaa euroa talousarvioon asetettua tavoitetta enemmän. Valtionosuuskertymä ylittäisi talousarvion noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Kunnan tuloveroennuste 663,8 miljoonaa euroa toteutunee 11,7 miljoonaa euroa talousarvioon kirjattua tavoitetta paremmin. Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän 68,4 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä enemmän.

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste toteutuisi talousarvion mukaisesti +27,3 miljoonaa euroa. Suurimpina rahoitustuottoina ennusteessa on huomioitu Turku Energian osinkotulo 20 miljoonaa euroa sekä vahinkorahaston nettotulo 1,5 miljoonaa euroa.

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan enintään 839 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli 713 miljoonaa euroa. Lainakannan kasvu, noin 126 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, johtuu kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamisesta.

Investointimenot ylittyivät sataman kehittämisen myötä

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 147,6 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa muutetun talousarvion investointi­menot 12,6 miljoonalla eurolla.

Investointimenojen toteutumisennusteessa ei ole mukana Viking Line Abp:n satamaterminaali­rakennuksen lunastushintaa, jonka määrärahan korotuksesta toisen osavuosikatsauksen yhteydessä päätettiin kaupungin­valtuus­­tossa 14.6.2021. Edellä mainitulla erällä oikaistuna investointi­menojen toteutumisennuste on 165,5 miljoonaa euroa, joka ylittäisi 5,2 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion.